maanantai 29. huhtikuuta 2013

Viallinen

Olen löytänyt yhden positiivisen asian, yhden asian mitä en raskauden suhteen pelkää. En pelkää että lapsi olisi sairas. Uskon, että jos tämän lapsen saan elävänä syliini, hän on terve. En pelkää sairauksia enkä kromosomihäiriöitä. Siinä suhteessä minulla on vaaleanpunaiset lasit silmilläni. Se varmaan johtuukin siitä, että siinä suhteessä minulla ei ole huonoa kokemusta. Molemmat lapseni ovat olleet terveitä. Siksi uskon, että tämäkin on, jos loppuun asti pääsemme. Pelko on siis sitä, että oma korppani taas pettää. Että kohtuni ei pysty pitämään pientä turvassa. Että minä ja viallinen vartaloni myrkyttävät tämän lapsen. On asioita mille en voi mitään. Perussairauden takia joudun käyttämään jatkuvaa lääkitystä. Mikä taas vaikuttaa maksaan. Mikä taas vaikuttaa kaikkeen. Pelkään hepatogestoosin uusimista.Yritän ruokavaliolla pitää painonnousun minimissä. Olen aiemmissa raskauksissa lihonut todella paljon ja nopeasti, mikä sekin rasittaa maksaa. Nyt on pakko hillitä mieliteot ja olla terveellinen, ei oman ulkonäön takia, siitä viis. Mutta että en tieten tahtoen tätä pientä myrkyttäisi. Niinkuin myrkytin pikkusiskon. Silti aina vaan pelottaa. Huomenna saan toivottavasti taas kuulla pienen sydänäänet ja uskaltaisin taas hetkisen hengittää. Toivottavasti kaikki on vielä hyvin.

Suukkoja taivasprinsessani! 

6 kommenttia:

  1. Minä taas olen miettinyt niin, että "onneksi" ei tarvitse seuraavassa raskaudessa pelätä kromosomipoikkeamaa, sillä tuskin mikään voi olla pahempaa kuin kohtukuolema. Siis toki tietysti se, että lapsi olisi niin sairas, ettei voisi edes elää. Tai ei voisi elä normaalia onnellista elämää. Mutta lievä down ei enää hetkauttaisi minua tuskin ollenkaan kohtukuoleman kokeneena.

    Toivon ihan kaikista eniten että saisit vauvasi syliisi elävänä ja terveenä <3

    Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina :) Suurin toive on tosiaan, että saan lapsen elävänä syliin asti. Ja terveys heti siinä hyvänä kakkosena. Juuri niinkuin laitoit, pienet valuvirheet eivät nyt tuntuisi "missään", kunhan lapsi olisi elävä ja pystyisi elämästään nauttimaan.

      Poista
  2. Hengessä olen edelleen mukana ja toivon vaan sitä parasta loppu tulosta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hurjasti Barba <3

      Mulle tämä tätä kautta saatu virtuaalinen tuki onkin ihan äärettömän tärkeätä, koska en tästä raskaudesta kenellekään puhu, pyörittelen vain asioita omassa päässäni (ei siitä etteikö kuuntelijoita olisi, jotenkin en vain halua...)

      Poista
  3. Mikä sulla menee peruslääkityksenä? Asacol?

    VastaaPoista

Kommenttisi on arvokas, kiitos!